1900 ka iti tatopiponikak mekwata e nipik 170 m3/s asitci kicitciwonopan. Minawatc e sikok 700 m3/s ekotca e micta pikotasomakokipan e riskipotek. Kotc 1909 ka tatopiponikak nihe « Saint-Maurice Hydraulic Company » kitci mawotcihew anihi otcitakotc sipiriw ka miro apatcitatcik e otamirotcik kitci rantokiskeritakik ke ki totakik kitci nikahakik e osam kicitciwonik. Ki kokwetcimewok kice okimawa kitci ocihakamiwiritci new micta kipahika nitimik Saint-Maurice sipik. 1910 ka mirakaniwitc « Commission des eaux courantes du Québec » kitci mitatc micta kipahikana e ocihakaniwiritci. Kipahikan Gouin nictam ki ocihakaniw. « Saint-Maurice Construction » ka ki ocihatc. « L’architecte » Saint-Maurice sipik ki icinikatakaniwiw.
Nitimik Saint-Maurice sipik ici apiw kipahikan Gouin. 1917 ka cenakaniwitc nama tca orina micta kicitciwon. Kirika kotakihik kipahikanak ka nikahakik nipiriw tepirak tca 40 % irikik aci nitacikowiniw sipik. 5 600 km asitci kinowaw e raréak-neta Gaspé nac Vancouver ka asitcak-neta « réservoir » Gouin micta mitcet ka wiki wepahapetcik pe icanwok kirowe ma aniki okaca acitc kinocewa ka wikerimatcik. Mitceno pactonekiwama ke ki tacikamiwok wetan kaie e icaniwok. Esko 2000 tatopiponikak « Aire faunique communautaire du résevoir Gouin » mitaw niheriw askiriw. Nanakatisiwok kaskina awesisa kitci manatcihakaniwiritci aka kitci tcakahwakaniwiritci acitc mocak kitci mirowacinik e wepahapaniwonik. Nama tepirak namesak otci wetci pe icaniwok kirika ni e sakitakaniwok notcimik e pa aiticikaniwok. E pa mahokonaniwok tciman ka mikiwamakatek nokon e micta mirowanawokacik acitc e micta mirowinakok pisimw e pakicimotc.